Joulua pakoon

» Posted by on joulu 19, 2013

Joulua pakoon

Minä pidän joulusta, mutta joulu ei taida pitää minusta. Tänä vuonna päätin ottaa itseni innoittamana  äkkilähdön jouluksi ihan mihin tahansa lämpimään, pikkubudjetilla. Tarjolla oli kaikenlaisia phuketteja ja gooia, mutta päädyin kuitenkin budjetin sanelemana perinteisempään eteläisen Atlantin reissuun: Madeira, kukkien saari osui kohdalle muutamalla satasella viikoksi ja lunastin sen heti.

Madeira on osa Portugalia, mutta saari sijaitsee aika lailla tuolla kanarian leveyksillä. Lämmintä siis riittää kivasti myös talvikuukausina. Madeira on tunnettu levadoistaan eli kastelukanavistaan jotka kiertävät vuoristoisen saaren ristiin rastiin korkealla (toisinaan liiankin korkealla) siellä missä autoista ei ole hajuakaan. Kastelukanavien varrella kasvaa uskomaton kukkaloisto ja talvellakin siis omat lajinsa kukoistaa, ollaan sen verran lahella päiväntasaajaa.  Madeiralla ei ole pitkiä hiekkarantoja joille saksalainen turisti voisi jämähtää, Tuliperäisen saaren rannat ovat kivisiä ja jyrkkiä, mutta maisemat on kyllä huikeat ja jos meren antimista pitää on ruokakin ihan viimeisenpäälle.

Minä käytin sporttisena poikana suuriman osan ajasta levadahommissa. Oli ihan äärimmäisen rentouttavaa, meditatiivista ja todella epäjouluista kiertää saaren Levada reittejä itsekseen. Toisinaan hieman jännitti että tuonne jos putoan, niin kukaan ei tule minua löytämään. Toisaalta siinä myös viehätyksensä. Vuorasin useammaksi päiväksi mopon jolla päristelin parhaille levadakohteille, joka päivä jotain hieman edellistä hankalampaa. Iltaisin istuin mukavissa ravintoloissa rannan tuntumassa juomassa sangriaa tai paikallista vihreää viiniä ja syömässä jouluillallisen poikineen. Viikko meni nopeasti eikä siinä juuri seuraa ehtinyt tulla ikävä. Jouluaattona pirautin kotiin ja toivotin hyvät joulut. Siellä oli kinkut paistettu ja saunat lämmitetty ja kinkun onnistumisesta jo hieman kiisteltykin, perinteiseen tapaan. Perinteitä ei oikeastaan edes käsitä kunnolla ennen kuin ne rikkoo, ei aina voi istua rosollit suupielessä keskisuomalaisessa metsässä pohtimassa kuluneen vuoden saavutuksia ja kokoamassa miljoonanpalanpalapeliä tai hakkaamassa trivial pursuittia.

Suosittelen Madeiraa lämpimästi kaikille talvimatkailijoille. Kaunis saari jolla paljon enemmän annettavaa kuin perus ”riffalla”.

Be Sociable, Share!